på svenska | in english



Lyhyesti
Artikkelit
Linkit


Tausta ja tarkoitus
Organisaatio
Rahoitus
Tukijat
Press


Yleistä
Tapahtumat
Julkaisut
Kootut teokset
Stipendit
Toimintakertomukset
Lisätietoa jatkossa?



Anders Chydenius
- säätiö
PL 567
67700 Kokkola
Puh. (06) 829 4111
E-mail: asiamies@chydenius.net



Maailman ensimmäisen julkisuuslain 250-juhlavuosi alkaa

Eduskunnan puhemies Maria Lohela on mukana käynnistämässä painovapauden 250-vuotisjuhlavuotta, jota vietetään teemalla "Oikeus tietää - oikeus sanoa". Juhlavuoden avauksessa 4. joulukuuta klo 14-16 puhuu myös opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Juhlavuoden tavoitteena on keskustella Anders Chydeniuksen perinnöstä tänään - eli avoimuuden ja ilmaisuvapauden haasteista ja mahdollisuuksista.

250-valtuuskuntaa johtavat Anders Chydenius -säätiön hallituksen puheenjohtaja Gustav Björkstrand ja Helsingin Sanomain Säätiön hallituksen puheenjohtaja Kaius Niemi. Myös UNESCO, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Suomen ja Ruotsin eduskunnat osallistuvat merkkivuoden viettoon.

Vuosi 2016 on samalla pohjoismaisen julkisuusperiaatteen juhlavuosi. Siksi on luontevaa, että se on osa Suomen puheenjohtajuutta Pohjoismaiden ministerineuvostossa.

Mikä perintö - mitä 250 vuotta sitten tapahtui?

Vuonna 1766 Ruotsin valtiopäivillä säädettiin senhetkisen maailman vapaamielisin painovapausasetus. Se poisti ennakkosensuurin ja teki yhteiskunnallisesta keskustelusta – myös valtaapitävien arvostelusta – sallittua.

Kyse oli samalla maailman ensimmäisestä julkisuuslaista: ensimmäistä kertaa säädettiin, että hallinnon ja oikeuslaitoksen asiakirjat olivat lähtökohtaisesti julkisia ja kansalaisten käytettävissä.

Asetuksen syntyminen oli osa laajempaa historiallista kehitystä, sen mahdollisti vallitseva poliittinen tilanne ja osin sattumakin, mutta yksi henkilö vaikutti tuolloin Tukholmassa sen muotoutumiseen enemmän kuin kukaan muu.

Hän oli Anders Chydenius, 37-vuotias pienen seurakunnan kappalainen kaukaa valtakunnan itäosasta, Pohjanmaalta, nykyisestä Suomesta.

Anders Chydeniuksen avainrooli

Vuoden 1766 asetuksessa kirjattiin ensimmäistä kertaa lain muodossa niitä periaatteita, joiden perustalle pohjoismaiset yhteiskunnat tänä päivänä rakentuvat. Avoimuus on perintöä Anders Chydeniukselta.

Eurooppalainen valistus levisi 1700-luvulla ennen kaikkea kirjallisuuden välityksellä, ja siksi painovapauden ajaminen kuului keskeisesti sen ohjelmaan. Ruotsissa keskeinen painovapauden puolustaja oli 1730-luvulta lähtien Anders Nordencrantz, josta sittemmin tuli myös Anders Chydeniuksen oppi-isä.

Painovapaus kytkeytyi tiiviisti vapaudenajan politiikassa käytyyn puolueryhmittymien väliseen valtakamppailuun. Keskiössä olivat ennen kaikkea pöytäkirjat ja asiakirjat, joiden julkaisemisen avulla haluttiin osoittaa vastapuolen tekemät virheet ja väärinkäytökset.

Vuosien 1765-66 valtiopäivillä avoimempaa julkisuutta vaatineet uudistusmieliset voimat (”myssyt”) pääsivät valtaan ja alkoivat toteuttaa uudistusta.

Anders Chydenius valittiin asiaa pohtineeseen valiokuntaan, jossa hänen onnistui saavuttaa keskeinen asema. Chydenius kirjoitti valiokunnan mietinnön, johon lopullinen asetus perustui.

Ennakkosensuuri kumotaan

Kaikki painotuotteet olivat vuoteen 1766 asti ennakkosensuurin alaisia. Koska päätöksistä vastasi yksi henkilö, sensori, oli järjestelmä hyvin altis väärinkäytöksille. Ennakkosensuurin poistaminen oli yksi Chydeniuksen keskeisiä tavoitteita.

Vuoden 1766 asetuksessa ennakkosensuuri lakkautettiin ja vastuu kirjoituksen sisällöstä siirtyi kokonaan sen kirjoittajalle - tai painajalle, mikäli tämä ei ilmoittanut kirjoittajan nimeä. Uskonnollisten kirjoitusten ennakkosensuuri säilyi.

Kiellettyä oli edelleen perustuslakien kyseenalaistaminen, kuninkaan, Jumalan tai uskonnon pilkkaaminen ja hyvien tapojen vastaisuus. Asetus kuitenkin korosti, että kaikki muu kirjoittaminen oli tästä lähtien vapaata.

Julkisuusperiaatteen synty

Poliittista valtaa käyttivät säädyt, jotka olivat vapaudenajan alussa perineet yksinvaltaisen kuninkaan aseman. Säätyjen ei katsottu edustavan valitsijoitaan tai olevan heille tilivelvollisia. Valtion asiat ja asiakirjat olivat edelleen salaisia.

1700-luvun kuluessa alkoi kuitenkin muodostua uusi ilmiö: julkinen mielipide. Poliittisen kamppailun ytimeen nousi kysymys siitä, kuka saa päättää päätöksenteossa ja hallinnossa syntyvien asiakirjojen julkisuudesta.

Chydeniukselle kyse ei kuitenkaan ollut poliittisesta taktiikasta, vaan periaatteesta: avoimuus ja keskustelu olivat avain yhteiskunnan kehittämiseen.

Painovapausasetus ehti olla voimassa vain kuusi vuotta, ennen kuin Kustaa III:n vallankaappaus palautti rajoitukset. Ratkaiseva henkinen mullistus oli kuitenkin tapahtunut: julkisuudesta oli tullut normaalitila, salailusta poikkeus.

Takaisin >>



[ Lähetä vinkki ystävälle ]



 

  Hae